Fyysinen ergonomia
Fyysinen ergonomia keskittyy fyysisen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi.
Fyysinen ergonomia ilmenee fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa. Tavoitteena on turvallinen ja terveyttä edistävä työympäristö.
Organisatorinen ergonomia
Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen. Organisatorinen ergonomia ilmenee mm. henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se liittyy myös tuotannon ja palveluiden kehittämiseen sekä henkilöstön yhteistyön kehittämiseen.
Kognitiivinen ergonomia
Kognitiivisella ergonomia tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla muokataan työtä ja työvälineitä siten, että ihmisten kognitiiviset taidot ja kyvyt sekä rajoitukset niissä huomioidaan. Kognitiivinen toimintakyky kuvaa ihmisen tiedonkäsittelytaitoja kuten muistia, tarkkaavaisuutta, havaitsemiskykyä ja oppimiskykyä. Kognitiivinen toimintakyky voi häiriintyä sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä johtuen.
Ergonomia kuntoon = hyvinvoiva työyhteisö
Ergonomian käsittää fyysisen ergonomian lisäksi kognitiivisen ja organisatorisen ergonomian. Paras tulos saavutetaan, kun työtä tarkastellaan kaikista kolmesta näkökulmasta ja tehdään tarvittaessa muutoksia työhön ja työolosuhteisiin.
Tämän päivän haasteena ovat erityisesti psyykkiset ja organisatoriset kuormitustekijät, jotka ovat tyypillisiä mielenterveysongelmien aiheuttajia. Fyysiset kuormitustekijät voivat pitkittyessään aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Ergonomian asiantuntija osaa huomioida kaikkien osa-alueiden vaikutukset ihmisen terveyteen ja työhyvinvointiin liittyen.
Psyykkinen
Fyysinen
Sosiaalinen
Kuormittavat
tekijät
Integratiivinen ergonomia
Kaikkien osa-alueiden hallinta
Sujuvaa
Turvallista
Työ
Terveellistä
Mielekästä
Fyysiset
kuormitus-
tekijät
Työasennot, -liikkeet, voimankäyttö ja työtavat kuormittavat liikuntaelimiä monilla eri tavoilla.
Kuormitus voi olla tilanteen ja työntekijän kannalta sopiva, tai se voi haitata työntekijän terveyttä.
-
Ruumiillisesti raskas työ
-
Taakkojen käsittely
-
Staattiset tai hankalat työasennot (esim. kumarassa työskentely)
-
Jatkuva paikallaan istuminen
-
Käsien voiman käyttö
-
Toistotyö
Psyykkiset
kuormitus-
tekijät
Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön.
Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät.
-
Epäselvät tavoitteet
-
Ei kehittymis- tai uuden oppimismahdollisuutta
-
Työ keskeytyy jatkuvasti
-
Vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa
-
Ei riittävästi palautetta ja arvostusta
-
Jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus
Sosiaaliset
kuormitus-
tekijät
Sosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät työn kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä.
Itse tekijän esiintymisen lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.
-
Epätasa-arvoinen kohtelu työhön liittymättömän tekijän vuoksi
-
Epäasiallinen kohtelu tai häirintä
-
Työskentely erillään muista
-
Epäsujuva yhteistyö ihmisten välillä
-
Heikko tiedonkulku
-
Epäjohdonmukainen esimiestyö
-
Runsaasti kielteisiä vuorovaikutustilanteita
Työyhteisön voimavarat
Työn mielekkyyttä edistävät erilaiset työhön liittyvät voimavarat. Ne auttavat työntekijää onnistumaan ja synnyttävät halua tehdä työ hyvin.
VUOROVAIKUTUKSEN
VOIMAVARAT
-
Esimiehen ja työyhteisön tuki
-
Oikeudenmukaisuus
-
Johtamisen selkeät käytännöt
-
Palaute ja arvostus
-
Yhteisöllisyys
ORGANISAATION VOIMAVARAT
-
Työn varmuus
-
Innovatiiviset toimintatavat
-
Työpaikan ilmapiiri
-
Työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt
TYÖNTEKIJÄN VOIMAVARAT
-
Hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen
-
Asenteiden ja toimintatapojen muokkaaminen hyvinvointia vahvistavaan suuntaan
-
Elämänhallinta: ravinto, liikunta, uni, palautuminen